Tuntihinnan laskeminen yrittäjälle: miksi 50 euroa tunnilta on palkansaajan 2 500 euron kuukausipalkka

Yrittäjän tuntihinta ei ole palkkatoive jaettuna tunneilla. Se on palkka, sivukulut, YEL, lomat, sairauspäivät, laskuttamaton työ, kiinteät kulut ja verot jaettuna niillä tunneilla, jotka oikeasti saat laskutettua. Tässä kaava, laskuri-esimerkki ja syyt, miksi useimmat aloittavat liian halvalla.

Matti Keränen
Matti Keränen
· 5 min lukuaika
Tiimalasi, laskin ja muistikirja työpöydällä, tuntihinnan laskeminen

Lyhyesti

  • Kokopäiväinen yrittäjä saa laskutettua tyypillisesti 1 000 ja 1 300 tuntia vuodessa, ei 1 700. Loput menevät myyntiin, hallintoon, lomiin ja sairauspäiviin.
  • Palkansaajan 3 500 euron kuukausipalkka vastaa yrittäjällä noin 75 ja 85 euron tuntihintaa (alv 0), kun YEL, kiinteät kulut, lomat ja laskuttamaton aika lasketaan mukaan.
  • Kaava: (tavoitepalkka × 12 × 1,35 + kiinteät kulut) ÷ laskutettavat tunnit. Kerroin 1,35 kattaa YEL:n ja sen, ettei yrittäjällä ole palkallisia lomia.
  • Liian halpa hinta ei näy heti. Se näkyy vuoden päästä, kun kirjanpitäjä kertoo tuloksen ja huomaat tehneesi 2 000 tuntia 2 200 euron kuukausipalkalla.

Miksi tuntihinta lasketaan väärin

Aloittava yrittäjä laskee tuntihinnan usein näin: haluan 3 500 euroa kuussa, teen 160 tuntia, siis 22 euroa tunnilta, pyöristetään 40 euroon varmuuden vuoksi. Vuoden päästä kirjanpitäjä kertoo, että tulos oli 26 000 euroa ja siitä menee verot ja YEL. Käteen jäi 1 600 euroa kuussa, ja tunteja tuli 2 000.

Virhe on kolmessa oletuksessa. Kaikki tunnit eivät ole laskutettavia. Palkka ei ole ainoa kulu. Ja palkansaajan 3 500 euroa sisältää asioita, jotka yrittäjä maksaa itse: eläkkeen, lomat, sairauspäivät ja työterveyden.

Vaihe 1: montako tuntia oikeasti laskutat

Vuodessa on noin 1 700 työtuntia, kun lomat ja pyhät on vähennetty. Yrittäjä ei laskuta niitä kaikkia. Osa ajasta menee myyntiin ja tarjouksiin, osa hallintoon ja kirjanpitoon, osa oppimiseen, osa siihen, ettei töitä ole juuri nyt. Realistinen laskutusaste kokopäiväiselle asiantuntijayrittäjälle on 60 ja 75 prosenttia.

EräTuntia vuodessaHuomio
Työtunnit, 47 viikkoa × 37,5 h1 760Viisi viikkoa lomaa vähennetty
Sairauspäivät ja pyhät−100Noin 8 sairauspäivää ja 10 arkipyhää
Myynti, tarjoukset, verkostoituminen−250Noin 15 % työajasta, aloittavalla enemmän
Hallinto, kirjanpito, laskutus, ohjelmistot−120Vähemmän, jos kirjanpito on sovelluksessa
Oppiminen ja kehitys−90Kurssit, uudet työkalut, ammattikirjallisuus
Tyhjäkäynti ja odotus−100Projektien välit, asiakkaan viiveet
Laskutettavat tunnitnoin 1 100Laskutusaste 62 %
Vakiintunut yrittäjä pääsee 1 200 ja 1 300 tuntiin, aloittava jää usein alle 1 000:n.

Vaihe 2: mitä pitää kattaa

Tuntihinnan pitää kattaa neljä asiaa: palkkatavoitteesi, sen sivukulut (yrittäjällä YEL ja ne, mitä työnantaja normaalisti maksaisi), yrityksen kiinteät kulut ja pieni voitto puskuriksi. Verot eivät ole erillinen erä, jos palkkatavoite on bruttopalkka, sillä verot maksetaan siitä.

  • Bruttopalkkatavoite. Vertaa siihen, mitä saisit palkkatyössä samasta osaamisesta. Esimerkiksi 3 500 euroa kuussa eli 42 000 euroa vuodessa.
  • YEL-maksu, 24,4 % työtulosta. Työtulolla 42 000 euroa se on noin 10 250 euroa vuodessa. Palkansaajalla työnantaja maksaa vastaavasta TyEL:stä suurimman osan.
  • Palkalliset vapaat, jotka yrittäjällä ei ole. Palkansaaja saa lomarahan ja palkan sairausajalta. Yrittäjä ei. Tämä on noin 10 prosenttia palkasta.
  • Kiinteät kulut. Kirjanpito, ohjelmistot, puhelin, vakuutukset, työtila, laitteet, markkinointi. Yhden hengen asiantuntijayrityksellä tyypillisesti 4 000 ja 10 000 euroa vuodessa.
  • Puskuri ja voitto. 5 ja 10 prosenttia päälle huonoja kuukausia, investointeja ja kasvua varten.

Vaihe 3: kaava ja esimerkki

Yksinkertaistettu kaava: tuntihinta = (bruttopalkkatavoite vuodessa × 1,35 + kiinteät kulut) ÷ laskutettavat tunnit. Kerroin 1,35 kattaa YEL:n (noin 24 %) ja palkalliset vapaat (noin 10 %). Tulos on veroton tuntihinta, johon lisätään ALV, jos olet verovelvollinen.

Tuntihinta, joka tarvitaan 3 500 € bruttopalkkaan
1 300 h/v (laskutusaste 74 %)
49€/h
1 100 h/v (62 %)
58€/h
900 h/v (51 %)
71€/h
700 h/v (40 %)
91€/h
Sama palkkatavoite, sama kulurakenne. Laskutusaste on tuntihinnan tärkein muuttuja.

Miksi useimmat aloittavat liian halvalla

Kolme syytä toistuu. Ensimmäinen on vertailu palkkaan: 40 euroa tunnilta kuulostaa paljolta, kun palkkatyössä tuntipalkka oli 22. Toinen on pelko: halpa hinta tuntuu turvalliselta tavalta saada ensimmäiset asiakkaat. Kolmas on se, ettei laskutusastetta tiedetä, koska kukaan ei seuraa tunteja.

Halvan hinnan ongelma on, että sitä on vaikea nostaa. Ensimmäiset asiakkaat tottuvat siihen, suosittelevat sinua samalla hinnalla, ja vuoden päästä olet täystyöllistetty väärällä hinnalla. Parempi tapa on aloittaa oikealla hinnalla ja antaa tarvittaessa ensimmäisille asiakkaille määräaikainen alennus, joka on kirjattu tarjoukseen prosentteina. Silloin hinta on oikea ja alennus on lahja, jolla on päättymispäivä.

Milloin tuntihintaa pitää tarkistaa

  • Kerran vuodessa tilinpäätöksen tai syksyn tuloskatsauksen yhteydessä: toteutuiko laskutusaste, riittikö tulos tavoitteeseen.
  • Kun laskutusaste ylittää 75 %. Se tarkoittaa, että kysyntää on enemmän kuin aikaa, ja hinta on liian halpa.
  • Kun kulut nousevat: YEL-korotus, uusi ohjelmisto, toimitila.
  • Kun osaaminen kasvaa. Kolmen vuoden kokemus on eri tuote kuin ensimmäinen vuosi.
  • Kun kieltäydyt töistä hinnan takia harvemmin kuin kerran kuussa. Jos kukaan ei koskaan sano, että olet liian kallis, olet liian halpa.

Mitä kirjanpidolla on tämän kanssa tekemistä

Tuntihinnan laskeminen vaatii kolme lukua, jotka tulevat kirjanpidosta: toteutunut laskutus, toteutuneet kulut ja se, paljonko tuloksesta jää käteen verojen ja YEL:n jälkeen. Jos näet ne vasta tilinpäätöksessä, korjaat hintaa vuoden myöhässä. Jos näet ne joka kuukausi, huomaat kolmessa kuukaudessa, ettei laskutusaste ole se, mitä oletit.

Taukon sovellus näyttää laskutuksen, kulut ja tuloksen reaaliajassa, ja verovaraus kertoo, paljonko tuloksesta on omaasi. Kirjanpitäjäsi käy syksyllä läpi, riittääkö tulos palkkatavoitteeseesi, ja jos ei, keskustelette hinnasta ennen kuin uusi vuosi ja uudet tarjoukset alkavat. Se on kirjanpidon hyödyllisin käyttötapa, ja se on mahdollista vain, kun luvut ovat ajan tasalla. Kassan puolen käymme läpi artikkelissa Kassavirran hallinta, ja YEL:n vaikutuksen artikkelissa YEL-työtulo. Kirjanpidon hinnan näet laskurista.

Usein kysytyt

Mikä on hyvä tuntihinta yrittäjälle?+

Riippuu palkkatavoitteesta ja laskutusasteesta. Palkansaajan 3 500 euron kuukausipalkkaa vastaava tuntihinta on 1 100 laskutettavalla tunnilla noin 60 euroa (alv 0), 4 500 euron palkkaa vastaava noin 80 euroa. Asiantuntijatyössä tavalliset hinnat ovat 70 ja 150 euron välillä.

Montako tuntia yrittäjä voi laskuttaa vuodessa?+

Kokopäiväinen asiantuntijayrittäjä tyypillisesti 1 000 ja 1 300 tuntia. Loput noin 1 700 työtunnista menevät myyntiin, hallintoon, oppimiseen, sairauspäiviin ja projektien väleihin.

Pitääkö tuntihintaan lisätä ALV?+

Jos olet ALV-velvollinen, laskutat tuntihinnan päälle 25,5 prosenttia. Yritysasiakkaalle sillä ei ole merkitystä, koska hän vähentää sen. Kuluttaja-asiakkaalle ALV on osa hintaa, ja alle 20 000 euron liikevaihdolla voit jäädä rekisterin ulkopuolelle.

Miten lasken tuntihinnan palkkatoiveesta?+

Kerro vuosipalkkatavoite 1,35:llä (YEL ja palkalliset vapaat), lisää yrityksen kiinteät kulut ja jaa laskutettavilla tunneilla. Esimerkiksi (42 000 × 1,35 + 7 000) ÷ 1 100 = 58 euroa.

Miksi yrittäjän tuntihinta on paljon korkeampi kuin palkansaajan tuntipalkka?+

Koska tuntihinta kattaa eläkkeen (YEL 24,4 %), lomat, sairauspäivät, kiinteät kulut ja laskuttamattoman ajan, jotka palkansaajalla maksaa työnantaja. Palkansaajan 22 euron tuntipalkka maksaa työnantajalle noin 40 euroa laskutettavaa tuntia kohden.

Kannattaako myydä tunteja vai projekteja?+

Tuntihinta on laskennan pohja, mutta kiinteä projektihinta tai kuukausihinta on usein parempi molemmille: asiakas tietää hinnan etukäteen, ja sinä hyödyt tehokkuudesta. Käytä tuntihintaa arvioinnissa ja lisätöissä.

Matti Keränen
Kirjoittaja
Matti Keränen
Kirjanpitäjä, Tauko kirjanpito

Tekee pienyritysten kirjanpitoa Taukossa ja kirjoittaa asioista, joita yrittäjät kysyvät meiltä useimmin. Pyrkii vastaamaan niin, ettei lukijan tarvitse tuntea yhtään kirjanpitotermiä.

Lue seuraavaksi